Lennart Meri - Viro/Eesti -sanojen käytöstä

VIERASKYNÄ: Helsingin Sanomat 17.3.1998

Brysselin neuvottelupöydässä maamme nimi on Estonia, suomen kielessä Viro, kirjoittaa Viron presidentti Lennart Meri.

Meren ainoa toivomus

ENTISENÄ KIRJAILIJANA ja nykyisenä valtionpäämiehenä haluaisin muistuttaa asiasta, joka meiltä usein unohtuu: ihminen syntyy maahan, jonka nimi on kulttuuri. Kulttuuri ei ole pikakuva Paavo Nurmen maaliin juoksusta vaan koko menneisyys, joka elää meissä nykyisyytenä. Se olisi hyvä muistaa myös sukunimien ja paikannimien käytössä.

Joitakin esimerkkejä: sekä virolaiset että suomalaiset kutsuvat valtiota, jonka omakielinen nimi on Deutschland, Saksaksi, ranskalaiset taas nimellä Allemagne. Nimessä elää virolaisten ja suomalaisten historiankokemus, joka poikkeaa ranskalaisten kokemasta. Suomalaiset ja virolaiset kutsuvat ainoina maailmassa maata nimeltä Sverige Ruotsiksi, ja Rossija on Venäjä. Näissä nimissä piilee mielestäni suunnilleen samanlainen arvo kuin Egyptin pyramideissa ja Pompejin raunioissa. Kenellekään ei ole tullut mieleen jauhaa niitä kivimurskaksi ja myydä betonitehtaaseen. Miksi siis jauhaisimme murskaksi virolais-suomalaisen ja suomalais-virolaisen poikkeuksellisen tiiviin ja monessakin mielessä yhteneväisen historiankokemuksen? Kielen muisti vaatii yhtä suojelevaa suhtautumista kuin rakennustaide, sillä molemmat ovat ennen kaikkea osa meidän identiteettiämme, me itse.

KYSYMYS EI ole lainkaan akateeminen: venäläistämisaikana en saanut Tallinnan radion suomenkielisissä lähetyksissä käyttää nimeä Viro "Eestin" merkityksessä, koska neuvostojohto pelkäsi ja täysin aiheellisesti pelkäsikin sen elävöittävän kuulijoissa muistoja Suomenlahden kansojen yhteisestä historiasta ja ruokkivan toiveita myös yhteisestä tulevaisuudesta.

Lyhyesti: Minun, Lennart Meren mielestä suomalaisten eteläiset naapurit ovat virolaisia, he asuvat maassa, jonka nimi on suomeksi Viro. Brysselin neuvottelupöydässä olemme sitä vastoin Estonia ja Finland, Tacituksen tahdosta, ja se on meidän yhteistä eurooppalaista kulttuuriamme.

LENNART MERI